Ajankohtaista

Autismisäätiön taiteilija Hanna Keynäs on valittu Kettukin Vuoden taiteilijaksi 2017.

Tervetuloa Autismisäätiön Pirkanmaan ohjaus- ja valmennuspalveluiden avoimiin oviin perjantaina 28.10. klo 12-16, Vehnämyllynkatu 10, Tampere.

Autismisäätiö kutsui sisäministeri Paula Risikon vieraakseen Seinäjoen toimipisteille keskustelemaan sotesta ja autismin kirjon ihmisten yhteiskunnallisesta asemasta. Tapaamiseen osallistui Autismisäätiön toimitusjohtaja Ritva Ulanderin ja palvelutoiminnan päällikkö Carita Tammirannan lisäksi henkilökuntaa Seinäjoen yksiköistä.

 
Näyttely avoinna 21.9 – 14.10.2016
Kohtaamispaikka Keppuli, Käpyläntie 11
Avajaiset 21.9.2016 klo 17-18:30
Vallilan valmennuskeskuksen uusi Aisti-tuotesarja saatavilla nyt Keppulista!
Autismisäätiö tarjoaa monipuolista koulutusta, tutustu tarjontaan!
Autismisäätiön vuoden 2015 toiminnasta kertova vuosikirja on nyt ilmestynyt.

"Maalaisjärkikin sanoo, että kun markkinoita kaapataan aggressiivisesti ja palveluita tuotetaan liukuhihnaperiaatteella, yksilö helposti unohtuu. Sama logiikka sairaanhoidossa tarkoittaisi, että kaikkia sairauksia yritettäisiin hoitaa tähystäen tehdyllä umpisuolenleikkauksella – ne kun ovat nopeita ja helpohkoja toimenpiteitä.", toteavat Rinnekoti-säätiön johtaja Markku Niemelä sekä Arvo-liiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Tule mukaan kesäretkelle Eduskuntaan. Tapaaminen keskiviikkona 8.6.2016 klo 13:30 Musiikkitalon edessä.

Kesän ensimmäinen vertaistukiryhmä liikunnan parissa aloittaa ti 7.6.2016. Avoin kaikille neurokirjolaisille.

Uusin Säätiön Sanomat on nyt ilmestynyt!
Autismisäätiö ylpeänä esittää: Peter Vermeulen Autismi, voimavarat käyttöö -seminaarissa sekä paneelikeskustelu palveluohjauksesta.
Autismisäätiö nimitti taiteilija Chris Af Enehielmin Vuoden Keppuliksi autismitietoisuuden päivänä 2.4.2016 Finlandia-talolla järjestetyssä Keppuligaalassa.
Keppulikuun tarkoitus on lisätä autismitietoisuutta.

Avoinna ma, ti, to, pe 10-16 ja ke 10-17

Neuropsykiatristen henkilöisen työllistymisen edistämisen hanke

lisätä autismin kirjon henkilöiden, ADHD, ADD ja Tourette- henkilöiden työllisyyttä Suomessa.

Lue lisää

Oma Väylä

Autismisäätiö on yksi Oma Väylä -hankkeen kuntoutuksen toteuttaja. Oma väylä -hanke on Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämishanke. Hankkeessa kehitetään kuntoutusmalli neuropsykiatrisille kuntoutujille.

Lue lisää

Löydä kyky

Löydä kyky -hanke keskittyy omien työelämävahvuuksien kartoittamiseen ja niiden markkinointiin työnantajille uudella tavalla.

Lue lisää

Tukiasuntohanke

Autismisäätiö hankkii asiakkaalleen yksilöllisiä tarpeita vastaavan asunnon. Asunnon hankinta tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa vapailta asuntomarkkinoilta.

Lue lisää

HAASTE-hanke

Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen HAASTE-hanke luo tapoja tunnistaa tekijöitä, jotka aiheuttavat haastavaa käyttäytymistä.

Ajankohtaista

Lue lisää

Yksin ja kaksin -hanke

Yksin ja kaksin -hankkeessa tuotetaan seksuaalikasvatus- ja seksuaaliohjausmateriaalia autismin kirjon henkilöille sekä heidän kanssaan toimiville ohjaajille, opettajille ja vanhemmille.

Lue lisää

Kelan avoterapiapalvelut

Tarjoamme Kelan sopimuksen piiriin kuuluvia fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluja ammattitaitoisen henkilökunnan voimin.

Lue lisää

Autismisäätiö tarjoaa ammatillista kuntoutusta!

Ammatillinen kuntoutus on Kelan järjestämä ja rahoittama kuntoutusmuoto. Suomen autismiasiantuntijuuden suunnannäyttäjä Autismisäätiö on yksi Kelan työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen toteuttajista.

Lue lisää

Mielipide: Hintakilpailu uhkaa tappaa yhteiskunnalliset yritykset

Mielipide

Hintakilpailu uhkaa tappaa

yhteiskunnalliset yritykset

Kunnat kilpailuttavat sosiaali- ja terveyspalveluitaan yhä useammin pelkän hinnan perusteella. On hölmöläisten hommaa tuijottaa lyhyen aikavälin säästöjä.

 
Helsingin Sanomat

Hanna Moilanen kirjoitti (HS Vieraskynä 15.6.) ansiokkaasti yhteiskunnallisista yrityksistä. Yhteiskunnallisia ongelmia ratkovia yrityksiä on Etlan mukaan Suomessa yli 19 000, ja ne työllistävät ainakin 126 000 ihmistä. Ei siis ole yhdentekevää, että näiden yritysten elinvoimaisuus turvataan myös tulevissa sote-ratkaisuissa.

Yhteiskunnallisia yrityksiä kirpaisee jo nyt se tosiasia, että kunnat kilpailuttavat sosiaali- ja terveyspalveluitaan yhä useammin pelkän hinnan perusteella.

Kuten Moilanenkin totesi, yhteiskunnalliset yritykset toimivat usein siellä, missä ihmiset tarvitsevat elämäänsä tavallista enemmän tukea. Ne tuottavat palveluita muun muassa vanhuksille, vammaisille, lapsiperheille ja syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Nämä ovat ihmisryhmiä, joiden elämässä voi olla useita päällekkäisiä ja visaisia kysymyksiä.

Ratkaisuksi tarvitaan kokonaisuuden huomioon ottamista ja yksilöllisiä ratkaisuja. Juuri näissä haasteellisissa olosuhteissa yhteiskunnalliset yritykset ovat perinteisesti vahvoja.

Julkisen sektorin tavoitteet ja juhlapuheet eivät valitettavasti aina näy käytännössä. Palvelut saa tuottaakseen se, joka lupaa toteuttaa ne halvimmalla, usein alle asiakkaan tarpeiden mukaisten tuotantokustannusten. Näin kunnat ohjaavat palveluiden tuottajia tarjoamaan vaivaan kuin vaivaan vain yhtä hoitokeinoa – sellaista, joka on helppo ja nopea toteuttaa.

Maalaisjärkikin sanoo, että kun markkinoita kaapataan aggressiivisesti ja palveluita tuotetaan liukuhihnaperiaatteella, yksilö helposti unohtuu. Sama logiikka sairaanhoidossa tarkoittaisi, että kaikkia sairauksia yritettäisiin hoitaa tähystäen tehdyllä umpisuolenleikkauksella – ne kun ovat nopeita ja helpohkoja toimenpiteitä.

Vastoin hallituksen tavoitetta edistää integraatiota, kilpailutus pilkkoo palvelut yhä ahtaampiin siiloihin. On hölmöläisten hommaa tuijottaa lyhyen aikavälin säästöjä, kun tavoitteena pitäisi olla palveluita tarvitsevien loppuelämän kestävät ratkaisut ja julkisten varojen vastuullinen käyttö.

Sote-uudistuksen lisäksi parhaillaan on menossa toinenkin uudistus, jossa moniarvoisen palvelutuotannon ja yhteiskunnallisten yritysten asemaa koetellaan: kuntia ohjaava hankintalainsäädäntö. Kun se saadaan eduskunnassa hyväksyttyä ja käytäntöön, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden pitäisi opetella tarkastelemaan hankinnoissaan hintaa kokonaisvaikuttavuuden näkökulmasta ja tarpeeksi pitkällä perspektiivillä.

Näin varmistetaan, että niin yhteiskunnalliset yritykset kuin muutkin vastuulliset paikalliset pk-toimijat ovat vastedeskin mukana tuottamassa yhteiskuntaan uusia, vaikuttavia ratkaisuja.

Markkinoilla tarvitaan vaihtoehtoja niillekin, jotka arvostavat paikallisia yrityksiä, joilla on vahva arvopohja. Olisihan yhteiskunnankin kannalta hiukan omituista jättää hyödyntämättä toimintamalli, jossa yhdistyvät yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin parhaat puolet.

Markku Niemelä

johtaja, Rinnekoti-säätiö

Kimmo J. Lipponen

toimitusjohtaja, Arvo-liitto ry

 

Lue mielipide: http://www.hs.fi/paivanlehti/18062016/a1466135675939