Verkkokauppa Search

Autismisäätiö järjesti loppuunmyydyn tieteellisen autismiseminaarin

12.9.2018

Yli kaksi sataa osallistujaa kokoontui eilen Helsingin yliopistolle Autismisäätiön järjestämään tieteelliseen autismiseminaariin, jossa käsiteltiin autismia arkipäivässä, tässä hetkessä ja tulevaisuudessa, erityisesti koulutuksen ja kuntoutuksen näkökulmista. Puhujina oli huippuasiantuntijoita valtakunnallisesti ja kansainvälisesti lääketieteen, psykologian, pedagogiikan ja neurotieteiden aloilta.

"Autismikirjon henkilöiden esiintyvyys lisääntyy jatkuvasti ja siksi yhteiskunnan on varauduttava tuottamaan palveluita yhä kasvavalle joukolle. Jotta osaamme tukea, kuntouttaa ja tuottaa vaikuttavia palveluita, meidän on ymmärrettävä kohderyhmän moninaiset tarpeet. Tieteellisen seminaarin avulla tahdoimme antaa viimeisintä tietoa autismikuntoutuksesta ja autismikirjon henkilöiden palvelutarpeesta”, Autismisäätiön yhteiskuntasuhdejohtaja Vesa Korhonen valottaa tapahtuman taustoja.

Alla muutamia poimintoja päivän puheenvuoroista.

Autismisäätiön yhteiskuntasuhdejohtaja Vesa Korhonen:

”Autisminkirjo on laaja, ja vahvaa tukea tarvitsevat autismikirjon lapset eivät ole helposti määriteltävä tai yhtenäinen joukko. Lisäksi myös kulttuuri ja konteksti vaikuttavat siihen, miten vahvan tuen tarve määritellään.”

Erityispedagogiikan professori Eija Kärnä:

”Laki velvoittaa, että tuen muoto tarkistetaan kouluissa säännöllisesti.”

”Vanhemmat kokevat ahdistusta asiantuntevan tuen puutteesta kouluissa. Opettajien koulutusta tulee siis lisätä; tarvitaan entistä tarkempaa tietoa autismista, jotta opetusta voidaan yksilöllistää.”

”Opettajilla on pulma: Mistä saada tietoa? Erityisiä menetelmiä ei juurikaan opeteta opettajille. Miten voidaan opettaa ilman osaamista? Autismikirjon lasten opetuksesta vain vähän tutkimusta. Kaivataan kattavampaa tietopankkia opetuksen tueksi.”

Lääketieteen dosentti Maija Castrėn:

”Autismikirjon diagnoosien yleistyminen vaikuttaa johtuvan parantuneesta diagnostiikasta ja ymmärryksestä.”

”Autismikirjon henkilöiden sote-palveluiden tarve tulee aina määrittää yksilöllisesti, ja varhainen diagnostiikka on tässä avainasemassa. Diagnoosi ei saa olla edellytys erityisen tuen saamiselle, mutta se avaa ovia tuen yksilöllistämiselle. Myös autismikirjon henkilön vahvuudet tulee huomoida.”

”Ei ole yhtä "autismigeeniä", vaan sadat eri geenit yhdessä vaikuttavat.”

Psykiatrian professori Connie Kasari (UCLA):

Maailmankuulu Connie Kasari avasi JASPER-metodin keinoja autismikirjon lasten kuntoutuksessa. JASPER-menetelmässä strukturointi viedään erittäin pitkälle. Yleensä perheitä opetetaan strukturoimaan päivät ja siirtymätilanteet, mutta jopa yksittäisten leikkihetkienkin pikkutarkka strukturointi luo tilaa kehitykselle.

Connie Kasari näytti esityksessään videoita lapsista vuorovaikutustilanteissa. Tämä on hyvä metodi myös kaikille vanhemmille tutkia oman lapsensa vuorovaikutustaitoja, koska videolta asiat näkee paremmin ulkopuolisen silmin.

”Autismikirjon lapsista, joilla on hyvin vähän tai ei lainkaan verbaalisen kommunikaation taitoja, tiedetään toistaiseksi vähiten. Heidän kohdallaan tutkimustietoa tarvitaan enemmän.”

Neuropsykologian dosentti Anneli Kylliäinen:

”Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoite rakentaa ihmisen minäkuvaa kokonaisuutena, ei diagnoosiin kautta. Erilaiset kuntoutusmuodot lähtevät siitä, mitä asiaa ollaan parantamassa, ei siitä, mikä diagnoosi on taustalla.”

”On harhaluulo ajatella, että autismikirjon lapsilla olisi automaattisesti tietynkaltainen oppimisprofiili. Tämä osaltaan vaikeuttaa myös opettajien kykyä hahmottaa, miten rakentaa pedagogiikka kirjolaisen ehdoilla.”

”Neuropsykologinen kuntoutus on parhaimmillaan vietynä lapsen todelliseen toimintaympäristöön eikä vain kokouksiin.”

Autismisäätiön palvelutoiminnan johtaja Hanna Ekman & kokemusasiantuntija Orjo Pättiniemi:

”Palveluntarjonnan ydin on asiakaslähtöisyys.”

”Jokaisella ihmisellä on oikeus elää oman näköistään elämää. Siihen sisältyy mahdollisuus tehdä valintoja, myös vääriä valintoja. Tämä pitää palveluntuottajankin muistaa.”


Lisätietoja:

FT Vesa Korhonen
Yhteiskuntasuhdejohtaja, Autismisäätiö
p. 044 316 1786