Syksyllä 2023 käynnistyneessä Revion-YKS-hankkeessa kehitettiin valtakunnallisesti toteutettavaa etäkuntoutusta yhdyskuntaseuraamuksia suorittaville neurokirjon asiakkaille. Kuntoutus pohjautui neuromoninaisuutta arvostavaan lähestymistapaan ja hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisiin menetelmiin, joiden avulla vahvistetaan psykologisen joustavuuden taitoja, kuten hankalien tunteiden ja ajatusten kohtaamista toimivammilla tavoilla. Keskeisenä tavoitteena oli samalla tutkia kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Jyväskylän yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin kuntoutuksen vaikutuksia muun muassa hyvinvointiin, työkykyyn, ahdistus- ja masennusoireisiin, tunteiden säätelyyn, rikolliseen ajatteluun ja psykologiseen joustamattomuuteen. Lisäksi selvitettiin asiakkaiden, rikosseuraamustyöntekijöiden ja kuntoutusta toteuttaneiden ammattilaisten kokemuksia etäkuntoutuksesta.

Tutkimuksessa lupaavia tuloksia

Kuntoutuksen aloituksesta sovittiin 88 asiakkaan kanssa ja 55 asiakasta suoritti kuntoutuksen loppuun hankkeen aikana. Tutkimuksen alkumittaukseen osallistui 37 henkilöä, jotka jakautuivat koe- ja vertailuryhmään. Loppumittaukseen osallistui 25 henkilöä. Seurantakyselyyn saatiin vain viisi vastausta, minkä vuoksi seurantatuloksia ei tarkasteltu tutkimuksessa.

Tutkijatohtori Päivi Lappalainen Jyväskylän yliopistosta kertoi masennusoireiden ja impulsiivisen käyttäytymisen vähentyneen kuntoutukseen osallistuneilla tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmässä. Myös ahdistusoireissa havaittiin myönteistä kehitystä, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Lappalainen muistutti, että pienen osallistujamäärän vuoksi tuloksiin on suhtauduttava varovaisesti. Hän toi esiin myös tarpeen jatkaa tutkimusta suuremmalla osallistujajoukolla.

Kuntoutukseen osallistuneilta saatu palaute oli myönteistä. Palautetta antaneet asiakkaat kertoivat oppineensa tunnistamaan paremmin tunteiden ja ajatusten vaikutusta omaan toimintaansa, pysähtymään ennen reagointia sekä suhtautumaan itseensä vähemmän kriittisesti. Myös kuntoutusta toteuttaneet ammattilaiset pitivät kuntoutusmallia kohderyhmälle soveltuvana.

Neurokirjon tarpeiden tunnistaminen tukee kuntoutumista

Rikosseuraamustyöntekijä Rita Alton nosti puheenvuorossaan esiin neurokirjon asiakkaiden kohtaamia haasteita yhdyskuntapalvelussa. Esimerkiksi aikataulujen noudattaminen, uusiin ympäristöihin sopeutuminen, toiminnanohjauksen vaikeudet ja aistikuormitus voivat vaikeuttaa seuraamuksen suorittamista.

Etäkuntoutus helpottaa palveluun osallistumista myös silloin, kun pitkät välimatkat tai matkustaminen vaikeuttavat lähitapaamisiin pääsemistä. Alton korosti neurokirjon asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen ja huomioimisen merkitystä rikosseuraamustyössä.

Autismisäätiön hanketyöntekijät Minna Tuusa ja Anna Anttila käsittelivät puheenvuoroissaan kuntoutuksen toteutusta ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Anttila nosti esiin työntekijöiden tietoisuuden merkityksen esimerkiksi kommunikaatioon ja aistitarpeisiin liittyvissä kysymyksissä. Tuusa puolestaan korosti, että samanlaiselta näyttävän käyttäytymisen taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä.

Anttila kertoi, että kuntoutus koostui kymmenestä etätapaamisesta, joissa käsiteltiin muun muassa asiakkaan elämäntilannetta, arvoja ja itselle merkityksellisiä asioita sekä ajatusten ja tunteiden tunnistamista ja kohtaamista. Kuntoutusta mukautettiin asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena ei ollut muuttaa neurokirjon piirteitä, vaan lisätä asiakkaan ymmärrystä omista piirteistään, vahvuuksistaan ja tarpeistaan sekä löytää hänelle toimivia tapoja arkeen.

Asiakkaan toiminnan taustalla vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen auttaa kohdentamaan tukea hänen tilanteeseensa sopivalla tavalla. Tapauskuvausmallin tavoitteena oli vahvistaa asiakkaan itseymmärrystä ja auttaa häntä löytämään keinoja oman toimintansa tueksi.

Kuntoutukselle toivotaan jatkoa

Päätöswebinaarissa katse suunnattiin myös tulevaan. Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Pia Andersson nosti esiin tarpeen löytää kuntoutukselle pysyvä toimintamalli ja rahoituspohja. Hän korosti myös Rikosseuraamuslaitoksen, Autismisäätiön ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä.

Lappalaisen mukaan tutkimuksen jatkaminen suuremmalla osallistujajoukolla auttaisi saamaan lisää tietoa kuntoutuksen vaikutuksista. Hankkeen tulokset ovat lupaavia, mutta pienen osallistujamäärän ja keskeyttämisten vuoksi kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimusnäyttöä.