Johanna valmistui sosionomiksi ammattikorkeakoulusta vuonna 2005. Ennen Autismisäätiölle ja Lipon maatilalle siirtymistään hän työskenteli kymmenen vuotta lastensuojelussa ja teki sijaisuuksia autismiluokalla.

Tie Lippoon vei sattumalta. Autismisäätiön silloinen toimitusjohtaja etsi työntekijää käynnistämään maatilan toimintaa. Tehtävään tarvittiin henkilö, jolla olisi sekä sosiaalialan koulutus että käytännön kokemusta maataloudesta.

– Toimitusjohtaja kysyi isältäni, joka aurasi silloin Lipon pihoja, mitä hänen lapsensa tekee. Isä kertoi taustastani, ja myöhemmin törmäsimme toimitusjohtajan kanssa sattumalta. Hän pyysi minua hakemaan Lippoon töihin, Johanna muistelee.

Johanna ei heti lupautunut, mutta ajatus jäi kuitenkin kytemään. Vuotta myöhemmin puhelin soi.

– Silloin minulle sanottiin, että toiminta Lipossa täytyy nyt saada käyntiin. Ajattelin tulla kokeilemaan neljäksi kuukaudeksi.Se tuntui heti omalta. Neljän kuukauden kokeilu muuttuikin 11 vuoden mittaiseksi työuraksi, joka jatkuu edelleen.

Maatilalla jokainen saa olla oma itsensä

Eläimet ovat olleet tärkeä osa Lipon toimintaa alusta asti. Johannan omasta taustasta oli hyötyä maatilan rakentamisessa osaksi asiakkaiden arkea, sillä lapsuudenkodissa oli hevosia, lehmiä ja lampaita. Nykyisin eläimet ovatkin keskeinen osa sekä hänen työtään että asiakkaiden päivää.

Maatilavastaavana Johanna huolehtii monipuolisesti tilan arjesta. Päiviin kuuluu eläinten hoitamista, ruokailujen järjestämistä, kiinteistöstä huolehtimista sekä erilaisten toimintojen suunnittelua asiakkaiden toiveiden mukaan.

– Laitan asiakkaille ruokaa, pidän huolta tilasta ja järjestän tekemistä, jos asiakkaat sitä toivovat. Eläinten hoitaminen kuuluu jokaiseen päivään. Koko maatilan paketti on minun vastuullani.

Vaikka työ on käytännönläheistä ja vaihtelevaa, Johannan mukaan sen tärkein sisältö löytyy asiakkaiden kohtaamisesta.

– Parasta työssäni on se, että täällä saa olla rennosti. Asiakkailla voi olla tavoitteita, mutta niitä edistetään jokaisen omassa rytmissä. Meillä ei mitata onnistumisia näyttöjen kautta, vaan positiiviset asiat nousevat esiin osana tavallista arkea.

Johannan mukaan Lipon vahvuus on ilmapiiri, jossa jokainen saa olla oma itsensä.

– Ihmiset tulevat tänne täysin omasta halustaan ja hyvällä mielellä. Se on kaikkein parasta. Erityisen hienoa on nähdä, miten asiakkaat nauttivat eläinten seurasta ja täällä puuhailusta.

Merkityksellistä työtä, jossa yhdistyy kaikki tärkeä

Työn ohella Johanna on täydentänyt osaamistaan monin tavoin. Autismisäätiön aikana hän on kouluttautunut neuropsykiatriseksi valmentajaksi, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaksi sekä ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi.

Koulutukset tukevat erityisesti asiakkaiden kohtaamista ja vuorovaikutusta.

– Niistä saa paljon työkaluja keskusteluihin asiakkaiden kanssa. Pystyn hyödyntämään oppimaani arjessa, jolloin asiakkaatkin saavat kohtaamisista enemmän irti.

Yli vuosikymmenen jälkeen Johanna tietää löytäneensä paikan, jossa voi yhdistää kaikki itselleen tärkeät asiat: sosiaalialan työn, eläimet, luonnon ja ihmisten kohtaamisen.

– Kun näkee asiakkaiden viihtyvän ja nauttivan täällä olemisesta, tietää tekevänsä merkityksellistä työtä.