Työpaja on osa laajempaa valmennuskokonaisuutta, jossa tutkimustieto ja käytännön kehittäminen kulkevat rinnakkain. Kokonaisuus tarjoaa ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten johtaminen, henkilöstön kokemus ja toiminnan laatu kytkeytyvät yhteen.

Tutkimusdata rakentuu useasta aineistosta: johtoryhmän vastauksista johtamisen auditointikyselyyn, laajemmasta esihenkilökyselystä sekä henkilöstö- ja toiminnan tunnusluvuista. Datan yhdistäminen auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka vahvistavat uudistumiskykyä ja tukevat yksiköiden arjen sujuvuutta sekä henkilöstön hyvinvointia.

“Uudistumiskyky ei tarkoita kaiken muuttamista, vaan sen vahvistamista, mikä toimii jo nyt. Kun tuomme esiin onnistumisia, jaamme osaamista ja kehitämme arjen käytäntöjä yhdessä, rakennamme organisaatiota, joka pystyy oppimaan ja menestymään myös tulevaisuudessa”, HR-johtaja Milla Hepo-oja sanoo.

Vahva perusta, jota kannattaa vahvistaa

Työpajassa tutkija Ossi Aura esitteli Uudistumiskyky-analyysin keskeisiä havaintoja. Analyysissä tarkastellaan organisaation uudistumiskykyä johtamisen, henkilöstökokemuksen ja työn sujuvuuden näkökulmista.

Analyysin tulokset ovat monella tapaa rohkaisevia: säätiön henkilöstötuottavuus on erinomaisella tasolla ja henkilöstö on motivoitunutta sekä sitoutunutta. Myös osaaminen on vahvaa.

Hyvä tilanne heijastuu myös tulevaisuuden optimismiin. Kun osaaminen ja motivaatio ovat kunnossa, henkilöstö myös tunnistaa paremmin, mitä taitoja ja osa-alueita kannattaa kehittää, jotta pärjää myös tulevaisuudessa.

Keskeinen tekijä näiden taustalla on johtamistyö ja sen taso.

“Mitä paremmaksi johtaminen koetaan, sitä vahvempi on sekä henkilöstötuottavuus että tulevaisuuden potentiaali”, Aura tiivistää.

Tämä antaa selkeää suuntaa johtamisen kehittämiselle. Johtamisen toimintatapoja ja osaamista vahvistamalla voidaan vaikuttaa suoraan sekä arjen sujuvuuteen että organisaation tuloksellisuuteen.

Mitä arjessa kannattaa tehdä paremmin?

Työpajassa ei keskitytty vain tuloksiin, vaan myös siihen, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Valmentaja ja työyhteisökehittäjä Jalmari Eklund nosti esiin motivaation keskeisen roolin työn sujuvuudessa.

Motivaatio rakentuu kolmesta asiasta: 1. kokemuksesta, että osaa tehdä työnsä hyvin, 2. mahdollisuudesta kehittyä ja vaikuttaa omaan työhön sekä 3. tunteesta, että oma työ on merkityksellistä ja arvostettua.

Näiden vahvistaminen näkyy suoraan arjen sujuvuudessa, työhyvinvoinnissa ja siinä, miten työ koetaan.

Keskeistä on myös osallistaminen. Yhteistä suuntaa ei rakenneta vain johdossa, vaan koko työyhteisön kanssa. On tärkeää osallistaa asiakastyötä tekevät, esihenkilöt ja johto – aina ylimpään tasoon asti.

“Parhaat ratkaisut syntyvät, kun suuntaa rakennetaan yhdessä, ylhäältä alas ja alhaalta ylös”, Eklund korostaa.

Ajattelua tukee myös niin sanottu kahden työn malli, jossa työntekijä nähdään paitsi työnsä parhaana osaajana, myös sen kehittäjänä. Arjen havaintojen ja parannusten kautta voidaan sujuvoittaa työtä ja vähentää kuormitusta.

Johtaminen korostuu kasvun myötä

Autismisäätiön kasvaessa myös johtamisen merkitys korostuu entisestään.

“Olemme kasvaneet siihen pisteeseen, että johtaminen korostuu. Jos johtamista ei koko ajan tutkita ja johtajia ei valmenneta, olemme hukassa. Tavoitteena on pitää johtaminen huipputasolla koko ajan, myös kasvun keskellä”, toimitusjohtaja Timo Heiskala kommentoi.

Panostamme jatkossakin johtamiseen ja jatkamme valmennuksia sekä yhteisiä keskusteluja organisaation kasvun ja tarpeiden tukemiseksi.