Autismiymmärrys

Autismiymmärrys-hankkeessa lisätään tietoisuutta ja ymmärrystä autismikirjosta. Tavoitteena on autismiystävällinen Suomi. Kartoitamme myös palvelujen saatavuutta ja ohjautuvuutta, ja pyrimme lisäämään yritysyhteistyötä ja yhteyksiä eri osapuolten välillä.

Kaikissa maakunnissa järjestetään ilmaisia luento- ja keskustelutilaisuuksia perheille, ammattilaisille ja kaikille autismikirjosta kiinnostuneille. Käymme läpi autismin teorioita ja viimeisimpiä tutkimustuloksia sekä niiden näkymistä arjessa. Tilaisuuksissa on mahdollista pitää oma puheenvuoro tai esitellä toimintaansa esimerkiksi esitteiden avulla.

Löydät tietoa hankkeesta ja tapahtumien aikataulut myös Twitter-tililtä @autismiymmarrys.

Hanketta johtaa Autismisäätiön yhteiskuntasuhdejohtaja Vesa Korhonen. Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat alueellesi Autismiymmärrys-tapahtuman!

 

Autismiymmärrys-webinaarit

Kokeilemme nyt uutena myös ilmaisia ja kaikille avoimia webinaareja joissa haastattelemme henkilöitä ketkä työnsä, tietonsa tai kokemuksensa vuoksi tietävät autismista jotakin mitä me muut emme välttämättä vielä tiedä. Voit ehdottaa myös muita haastateltavia (vesa.korhonen@autismisaatio.fi).

Webinaarit järjestetään maksuttomassa Zoom-palvelussa. Tallenne tilaisuudesta tulee aina viikoksi katseltavaksi, sillä kaikki eivät aina pääse osallistumaan livenä. Tallenteet tulevat pienellä viiveellä tilaisuuden jälkeen.

 

Ohjeet osallistumiseen:

Katso alta oikea tilaisuus, johon haluat osallistua, klikkaa linkkiä. Täytä omat tietosi ja klikkaa "register". Saat ilmoittautumisesta varmistussähköpostin, joka toimii webinaarin linkkinä. Paina sähköpostissa olevaa linkkiä "click here to join".

Seuraavaksi avautuu Zoomin lataussivu. Lataa tämä ja pääset osallistumaan webinaariin.

Jos kirjautuminen vaatii salasanaa se on: autismi

Sinun ääni ja kuva ei tule näkyviin vaan pelkästään panelistien. Voit esittää kysymyksä kohdasta Q&A. 

 

Aikataulu

 

18.8. klo 10.00 - 10.30 Suomen Autismikirjo yhdistyksen puheenjohtaja Heta Pukki & EUCAP (The European Council of Autistic People) hallituksen puheenjohtaja

Heta tuo esille autismikirjon ihmisten omien järjestöjen kautta näkemystä siitä miltä yhteiskunta näyttäytyy tässä hetkessä. Heta on aikuisena diagnoosinsa saanut autismikirjon henkilö, ja hän tarkastelee kirjoa myös vanhemman ja erityispedagogiikan asiantuntijan näkökulmista.

Ilmoittaudu webinaariin

Linkki tallenteeseen

 

25.8. klo 10.00 - 10.30 Helsingin yliopiston kasvatustieteen tutkijatohtori Henri Pesonen 

Henri kertoo erityisesti esteistä korkeakoulutuksessa ja korkeakoulutuksen jälkeisestä työttömyydestä

Linkki webinaariin 

Linkki tallenteeseen

 

1.9. klo 10.00 - 10.30 Tampereen yliopiston psykologian lehtori ja dosentti Anneli Kylliäinen

Annelin kanssa käymme läpi katsekontaktin merkitystä

Linkki webinaariin

Linkki tallenteeseen

 

8.9. klo 10.00 - 10.30 Oulun yliopiston tutkija, puheterapeutti ja logopedian yliopistonlehtori Soile Loukusa

Soile kertoo kielellisestä kehityksestä ja mitä pragmaattinen kieli tarkoittaa

Linkki webinaariin

Linkki tallenteeseen

 

15.9. klo 10.00 - 12.30 Zoomissa Autismiymmärrys-luento

Viimeinen luentotilaisuus josta tulee myös tallenne pienellä viiveellä tilaisuuden jälkeen

Ilmoittautudu täällä

 

22.9. klo 10.00 - 10.30 Autismisäätiön Lipon maatilan Johanna Järvinen

Johanna kertoo eläinten ja luonnon suhteesta autismiin ja niiden hyödyistä

Linkki webinaariin

Linkki tallenteeseen

 

29.9. klo 10.00 - 10.30 Avekki-kouluttaja Lasse Ahola

Lasse kertoo mikä Avekki on ja mihin sitä tarvitaan

Linkki webinaariin

Linkki tallenteeseen (tulossa)

 

13.10. klo 10.00 - 10.30 Kansanedustaja Noora Koponen

Noora pohtii yhteiskunnan tilaa ja sitä miten yhteiskunnan tulisi muuttua

Linkki webinaariin

Linkki tallenteeseen (tulossa)

 

Autismiymärrys tilaisuudet

Tilaisuuksissa kerrotaan perustietoa autismista, käydään läpi autismin teoriapohjaa, kontekstisokeutta, tutkimustietoa ja muutamia käytänteitä arkeen. Keskustelemme myös miten voisimme parantaa Suomessa olevia käytänteita ja palveluita.

Autismisäätiön yhteiskuntasuhdejohtaja Vesa Korhonen toimii tilaisuuden vetäjänä ja puhujana. Vesa on tehnyt soveltavan neurotieteen gradunsa sekä psykologian alan väitöskirjansa autismista ja toiminut erilaisissa tehtävissä erityislasten, -nuorten ja -aikuisten parissa.

Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Tule paikan päälle kuuntelemaan ja kommentoimaan omasta näkökulmastasi.

 

Tilaisuuksista sanottua

 

"Selkeä kansantajuinen esitys."

"Jo noin 21 vuotta as -lapsen kanssa eläneellekin löytyy aina uutta tietoa. Tietoa on kuitenkin kokonaisuudessaan niin valtavan paljon, että siitä täytyy poimia vain ne osaset, jotka sopivat omaan yksilölliseen tapaukseemme. Oli mielenkiintoinen ilta. Kiitos ja kumarrus!"

"Hyvää perustietoa kompaktissa paketissa. Koulutus antoi minulle paljon, herätti ajatuksia ja myös antoi konkreetteja ohjeita siitä, miten on hyvä kohdata ja ohjeistaa autismin piirteitä omaavaa henkilöä."

"Hyvä yleistajuinen esitys monimutkaisesta aiheesta. Olen itse autisminkirjon henkilö joten aihe on minulle hyvin tuttu mutta sain silti esityksestä irti monia hyödyllisiä pointteja."

"Hyvä luennoitsija ja asiansa osaava. Sain paljon mietittävää ja ideoita työhön lasten parissa."

"Erittäin hyvä ja selkeä esitys. Luennoitsija tiesi tasan tarkkaan mistä puhui ja puhui ymmärrettävästi. Todella hyödyllinen lastenneuvolatyössä olevalle! Iso kiitos! :)"

"Suuri osa oli tietenkin "kantapään kautta" jo tuttua, mutta repetitio mater est studiorum. Kiitos!"

"Ihan mahtava luento. Sain monta ahaa-oivallusta oman lapseni suhteen. Tuju tietopaketti peruskäsitteistä erinomaisen havainnolistavin esimerkein ja kiinnostavasti esitettynä. Olisin kuunnellut tätä vaikka koko päivän."

 

Oletko käynyt meidän tilaisuudessa?

Käy antamassa palautetta täällä

 

Tulevat tilaisuudet 

 

15.9. klo 10.00 - 12.30 Zoomissa Autismiymmärrys-luento

Viimeinen luentotilaisuus josta tulee myös tallenne pienellä viiveellä tilaisuuden jälkeen

Ilmoittautudu täällä

 

Menneet tilaisuudet

 

Tampere

Jyväskylä

Turku

Lahti

Kotka

Lappeenranta

Iisalmi

Ivalo

Sodankylä

Kolari

Rovaniemi

Varkaus

Vaasa

Kirkkonummi

Pori

Kuopio

Mikkeli

Liperi

Joensuu

 

 

 

 

 

044 501 0053

vesa.korhonen@autismisaatio.fi

 

 

 

 

Lyhyt kirjallinen tiivistelmä kysymyksistä ja vastauksien pääkohdista huonojen yhteyksien vuoksi (Eija Kärnän haastattelu 26.5):

 

Mitä erityispedagogiikka on?

Miten lapsia tai aikuisia voidaan tukea oppimisen pulmien kanssa. Minkälaisilla pedagogisilla keinoilla voidaan löytää ja  tukea lasten ja aikuisten vahvuuksia.

 

Mitä tarkoittaa pedagogia?

Opetuksellisia toimenpiteitä, joilla voidaan tukea  oppimista.

 

Kuka olet ja mitä teet?

Erityispedagogiikan professori (Itä-Suomen yliopisto)

Koulutukselta sekä luokan- että erityisopettaja ja työskennellyt opettajan ja erityisopettajana ennen siirtymistä töihin yliopistoon

Parhaillaan johtaa 4 hanketta, joista yksi keskittyy erityisesti autismikirjon oppilaisiin (vuorovaikutuksen tutkimusta koulutilanteissa)

20 vuotta työtä ja tutkimusta autismitutkimuksen parissa

 

Autismi ja erityisopetus? Mikä tilanne käytännössä?

Tietyllä tapaa hyvä tilanne. Lähdetään tuen tarpeesta. Ajatellaan yksilöinä.

Autisminkirjon oppilaille tarjolla monenlaista tukea koulun ulkopuolella.

Toisaalta aika vähän tietoa autismista suomalaisissa kouluissa. Opettajakoulutettavien asenteita myös tutkittu: tietoisuus hämmentävän vähäistä, lähes kaikki vastaajat sanoivat, että tietoa ei ole ja avoimissa vastauksissa ei siksi osattu kertoa autismista

 

Miten tietoisuutta lisätä kouluissa?

Kouluille tarjottavat/vietävät tietoiskut yleisesti hyvä tapa lisätä tietoisuutta.  Opettajakoulutukseen olisi hyvä sisällyttää lisää tietoa autismista.  Yliopistoilla vapaus suunnitella opetussuunnitelmien  sisällöt, joten tietoa autismista voi saada eri määrän eri yliopistojen opettajankoulutusohjelmissa.

 

Lähes joka viiden sai tehostettua tai erityistä tukea. Mitä ajatuksia herättää?

Oppilailla ei välttämättä lisää tuen tarpeita kuin aiemminkaan vaan tuen tarpeet huomioidaan entistä paremmin ja siksi tilastot näyttävät suurilta. Tukitoimenpiteet voivat olla myös pieniä, mutta tärkeitä siitä huolimatta.

 

Siirtymät kouluasteilla. Miten tätä ollaan Suomessa huomioitu?

Tiedetään, että haasteellista. Yhteistyötä tehdään jo nyt paljon eri tahojen välillä. Pulma on, millainen tieto on tarpeen siirtää niin, ettei siirretä liikaa tietoa eikä leimata oppilasta siirron yhteydessä tarpeettomasti. Tarvitaan opettajien herkkyyttä siirtotilanteissa.

Vesa kommentoi: prosessia lähdetty mm. tutustuttamaan vuosi pari etukäteen, tämä on etenkin korkeakouluihin siirtymissä huomattu hyväksi ulkoimaisissa tutkimuksissa

 

Miksi häiriöstä eikä vain monimuotoisuudessa tai tuen tarpeesta?

Kaksi erilaista paradigmasta: kliininen ns. pulmalähtöinen tai esim. pedagoginen lähestymistapa, jossa katsellaan jokaista oppilasta yksilöllisesti oppijana

Vesa: tässä myös yksilöissä eroja. Toiset haluavat diagnoosin ja toiset ei. Toisille siitä hyötyä ja toisille

 

Yleisökysymykset:

 

Mitä mbd oppilailla tulisi ottaa huomioon?

Yksilöllisyys tärkeää. Siten voidaan vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Olennaista miettiä, miten tunnistamme vahvuudet mutta tuemme samalla oikealla tavalla. Täytyy etsiä, mitkä asiat tukevat oppimista.

 

Miten neurokirjon asioiden tietoisuutta voitaisiin lisätä opettajakoulutuksen sisältöihin?

Opettajankoulutuslaitokset ovat itsenäisiä, joten autismikirjosta voi saada hyvin erilaista ja eri määrän tietoa eri opettajankoulutusohjelmissa. Opettajankoulutusyksiköiden kanssa pitäisi  kanssa tiiviimpää yhteistyötä. Opiskelijat  haluaisivat opintoihinsa enemmän sisältöjä esimerkiksi autismista.

Vesa: lobbausta koulutuslaitoksiin? Dekaanit?

Dekaanit vastaavat yleisesti opettajankoulutuksen kehittämisestä, mutta toki jokainen opettajankouluttaja vastaa viimekädessä itse sisällöistä

 

Miten paljon ympäristön tulisi sopeutua ympäristöön ja kuinka paljon lapsen tulisi sopeutua ympäristöön?

Tärkeää ottaa kumpikin huomioon, että opitaan myös elämää varten.  On tärkeää, että lapsella on ympäristössään tuttuja asioita ja struktuuria. Yhtä tärkeää on harjoitella muutosten sietämistä.

Tiimit ja yhteistyö tärkeitä, kun suunnitellaan opetusta. Yhdessä tehdyt ratkaisut ovat yleensä monipuolisesti lasta tukevia.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Ajankohtaisiin